Image

Fysioterapeuttiopiskelijat tukemassa lasten hyvinvointia sekä terveyttä

12.02.2024

Lapsuuden runsaan liikkumisen tiedetään säilyvän aikuisuuteen (Takalo 2016). Karelia-ammattikorkeakoulussa (Karelia) on kehitetty fysioterapeuttiopiskelijoille harjoittelu, jonka yhtenä tavoitteena on tukea lasten liikkumista varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja urheiluseuroissa (Mustonen ym. 2021). Tässä artikkelissa kuvataan harjoittelun toteutumista erityisesti varhaiskasvatuksessa ja sen merkitystä lasten hyvinvoinnille ja terveydelle.

 

Iso osa 4–6-vuotiaista liikkuu suosituksen mukaisesti vähintään kolme tuntia päivässä, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen saavuttaa vain 46–85 % (Sääkslahti ym. 2021). Varhaiskasvatusikäisistä lapsista useat viettävät arkipäivästään ison osan varhaiskasvatusyksikössä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016) eivät varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla täyty pelkästään kotona vanhempien ohjaamana, sillä arkena kotona hereilläoloaika ei riitä suositusten toteuttamiseen. Tämän vuoksi on merkittävää, että varhaiskasvatuksen arkeen saadaan mahdollisimman paljon fyysistä aktiivisuutta.

 

Fyysisen aktiivisuuden tiedetään olevan yhteydessä koulumenestykseen (Mäntylä ym. 2022) ja motorisiin taitoihin. Kokemus omista motorisista taidoista vaikuttaa liikkeelle lähtemisen halukkuuteen (Niemistö 2021). Motoriset perustaidot kehittyvät ennen kouluikää (Gallahue ym. 2012), ja näyttäisi siltä, että hyvillä motorisilla perustaidoilla on yhteys matemaattisiin taitoihin (Mäntylä ym. 2022).

 

Lasten ja perheiden ongelmien ollessa yhä moninaisempia, tarvitaan moniammatillista toimintaa varhaiskasvatukseen (Mustonen ym. 2022). Fysioterapeutti on liikkumisen asiantuntija, jonka ydinosaamista on ohjausosaaminen eri asiakasryhmien kanssa (Suomen fysioterapeutit 2016). Fysioterapeuttien lisääminen varhaiskasvatuksen henkilöstöön vapauttaisi varhaiskasvatuksen ammattilaisten asiantuntijuuden hyödyntämistä muihin varhaiskasvatussuunnitelmien osa-alueisiin sekä perheiden tukemiseen. Fysioterapeutin asiantuntijuudella voitaisiin mahdollistaa lapsille positiivisten liikkumisen kokemuksien saavuttaminen, vahvistaen heidän motorisia perustaitojaan ennen kouluikää. Suomen fysioterapeutit (2019) ovat tehneet suosituksen kouluilla toimivista fysioterapeuteista. Vaikka suositusta ei ole annettu varhaiskasvatukseen, niin varhaiskasvatuksien yksiköihin olisi myös hyödyllistä saada fysioterapeutit.

 

Nykyisin lukukausittain noin 20–30 Karelian fysioterapeuttiopiskelijaa suorittaa harjoittelun lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Harjoittelun sisältö muokkautuu aina toimintaympäristön tarpeiden mukaiseksi. Isona tavoitteena on saada liikkumista lisättyä ja monipuolistettua jokaisessa yksikössä. Harjoitteluiden aikana fysioterapeuttiopiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet harjoittelussa ohjattua liikkumista ulkoiluissa sekä muiden päivittäisten toimien osana varhaiskasvatuksen ja koulujen arkea. Opiskelijat ovat pystyneet tuottamaan liikkumista sisältävää ohjelmaa myös lasten iltapäiviin ja koulujen pitkille välitunneille, jolloin ohjattua toimintaa on usein vähemmän. Urheiluseuroissa opiskelijat tukevat valmentajia, monipuolistavat harjoittelua ja ohjaavat mm. kuormituksen hallintaa. Opiskelija saavat ohjausta fysioterapia opettajilta yksilöllisissä ohjauskeskusteluissa ja yhteisöllisissä viikkotapaamisissa. Opiskelijat saavat harjoittelussa arvokasta kokemusta lasten- ja nuorten ohjaamisesta.

 

Toimintaan on sitoutunut ja innostunut jo useampi varhaiskasvatuksen yksikkö, koulu ja urheiluseura Pohjois-Karjalan alueella. Vastaavaa toimintaa näin laajana ei toteuteta vielä missään päin Suomea. Toiminta erityisesti koulujen ja varhaiskasvatuksen yksiköissä mahdollistaa tuen saannin niille lapsille sekä nuorille, jotka muutoin eivät hakeudu vapaa-ajan liikkumiseen ja ohjattuun toimintaan. Lapset ja nuoret voidaan kohdata matalalla kynnyksellä heidän omassa ympäristössään, eikä tarvitse siirtyä esimerkiksi vastaanotolle. Näissä yksiköissä nähdään opiskelijoiden työ arvokkaana ja merkityksellisenä lapsen liikkumisen tukemisessa.


Lasten ja nuorten liikkumisen ongelmat ovat tutkimustiedon valossa kasvaneet. Tämän vuoksi liikkumista lisäävää toimintaa pitäisi saada jatkuvaksi osaksi varhaiskasvatuksen ja koulujen arkea. Harjoittelumuodossa pystytään tarjoamaan liikkumisen lisäämistä vain 12 viikkoa/lukukausi. Näihin toimintayksiköihin olisi hyvä saada fysioterapeutti työskentelemään, joka ylläpitäisi toimintaa silloinkin, kun opiskelijat eivät ole harjoittelussa. Tulevaisuudessa opiskelijat voisivat myös laajentaa toimintaa. Toimintaa voisi lisäksi kehittää investoimalla erilaisiin välineisiin, joilla päivän aikaista liikkumista saataisiin lisättyä. Lisäkoulutuksen tarve jo olemassa oleville työntekijöille olisi myös tarpeen, jotta liikkumista osattaisiin lisätä niin päivän aikana kuin tukea perheitä liikkumiseen.

 

Kirjoittajat:

Mustonen, Hilppa, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Issakainen, Maiju, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Silvennoinen, Noora, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Pixabay

 

 

Lähteet:

Gallahue D.L.,Ozmun J.C. and Goodway J.D. 2012 Understanding Motor Development: Infants, children, adolescents,adults. McGraw-Hill companies

Mustonen, H., Issakainen, M. & Asikainen, O. 2022. Fysioterapeutin rooli varhaiskasvatuksessa. https://www.karelia.fi/2022/12/fysioterapeutin-rooli-varhaiskasvatuksessa/ Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu.

Mustonen, H. & Issakainen, M. 2021. Uusi harjoittelumalli fysioterapiakoulutukseen. https://www.karelia.fi/2021/12/uusi-harjoittelumalli-fysioterapiakoulutukseen/  Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21

Suomen fysioterapeutit 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Sääkslahti, A., Mehtälä, A. & Tammelin, T. 2021. Fyysinen aktiivisuus 4–6-vuotiailla lapsilla Suomessa vuosina 2020–2021. Teoksessa A. Sääkslahti, A. Mehtälä & T. Tammelin (toim.) Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398, 63–74.